Exploring the teacher’s experience in environmental education – Case study of Vihreä lippu

Abstract

Scientists suggest that increasing outdoor nature education for children is an effective step to take in transition to sustainability. In schools this can be promoted by participating in an environmental education programme. There a teacher plays a central role as being not only the one facilitating learning for the pupils, but also often participating in managing the programme in the work community. Therefore, a teacher’s user experience contributes to valuable knowledge for the service-provider in building a user-centered service.

The practical context of the research is a study in the case organisation of Foundation for Environmental Education in Finland (FEE Suomi) and specifically their Vihreä lippu programme. Generally, environmental education, teacherhood and design are much researched topics in their own fields but no previous research is made in the intersection of them. Additionally, there is previous research done on developing the programme but they lack concrete suggestions for aligning the service with the research results. This study researches that gap from the design perspective with the focus on the overall experience of a teacher as a member of the community.

The aim of this master’s thesis is to study how teachers in comprehensive schools experience an eco-school programme by identifying and communicating users’ needs, experiences and values in the context of Vihreä lippu. These findings are gathered to support the improvement of the existing service towards a better user experience.

Qualitative research data was collected through service design methods, namely workshops and semi-structured interviews. Altogether 11 comprehensive school teachers around Finland were interviewed. In order to build a versatile image of the teacher’s experiences, people of different ages and differences in experience of both teaching and in Vihreä lippu programme were chosen. Data was analysed using qualitative content analysis.

The findings reveal that although teachers are generally motivated to participate in the programme, they need support for it throughout the process. This research suggests that different factors on personal, school and programme level influence how the service is experienced by teachers. Negative factors for self are laboriousness, feeling of inadequacy and being active alone. Positive factors on a personal level are experience of meaningfulness, added value and being in nature. Added value of the programme is the meaning it generates both on personal and school level. The findings indicate that teachers’ stress factors in the programme are lack of time, amount of work, arduousness of the programme and pressure set by the community. To cope with the stress factors teacher’s explicitly express the need for support in different forms. Research results formulate a general overview of the teacher’s current user experience in Vihreä lippu programme.

Based on the data, two sets of design proposals are introduced for service development. First, ideas directly from the teachers explicitly expressed in the interviews are combined. Second, design proposals by the author are created based on the interpretation of the overall results. In short, the suggestions are (1) to support teacher’s flow, (2) to create a sense of community and (3) to aim for systemic level change.

This thesis creates a better understanding of how comprehensive school teachers experience an eco-school programme in their existing educational system. Design proposals suggest how teachers can be supported in creating meaning through environmental education work, if the Vihreä lippu programme is developed to be a more user-friendly service in the future.

Tieteentekijät suosittelevat lisäämään lasten ulkona tapahtuvaa kasvatustyötä yhtenä tehokkaana keinona kestävän kehityksen edistämiseksi. Koulussa tähän voidaan pyrkiä osallistumalla ympäristökasvatuksen ohjelmaan. Siinä opettajalla on keskeinen rooli oppimisen fasilitoinnissa oppilaille, mutta myös ohjelman läpiviennissä omassa työyhteisössään. Siksi tieto opettajan käyttäjäkokemuksesta on palveluntarjoajalle merkittävä tekijä käyttäjälähtöisen palvelun rakentamisessa.

Tämän tutkimuksen käytännön konteksti on ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja heidän kestävän kehityksen ohjelma Vihreä lippu. Yleisesti ottaen ympäristökasvatus, opettajuus ja muotoilu ovat tutkittuja aiheita, mutta tutkimusta niiden leikkauspisteessä ei ole aiemmin tehty. Vihreän lipun kehittämistä on tutkittu aiemmin, mutta niistä puuttuu konkreettiset ehdotukset palvelun muuttamiseen tulosten mukaisesti. Tämä opinnäytetyö paneutuu tutkimusaukon tarkasteluun muotoilun näkökulmasta ja keskittyy opettajan käyttäjäkokemukseen kokonaisuutena ja osana omaa yhteisöään.

Tämän opinnäytetyön tavoite on tutkia miten peruskoulun opettajat kokevat ympäristökasvatuksen ohjelman tunnistamalla heidän tarpeita, kokemuksia ja arvoja Vihreän lipun kontekstissa. Tulokset on koottu edistämään nykyisen palvelun käyttäjälähtöisyyttä.

Tutkimuksen laadullinen aineisto on kerätty palvelumuotoilun menetelmin, tarkemmin työpajoin ja semi-strukturoiduilla haastatteluilla. Kaikkiaan 11 peruskoulun opettajaa ympäri Suomen on haastateltu tutkimukseen. Opettajat ovat eri ikäisiä ja heidän kokemuksensa sekä opetuksessa että Vihreä lippu -ohjelmassa vaihtelevat, jotta kuva opettajan kokemuksesta olisi monipuolinen. Aineisto on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia.

Löydökset tuovat ilmi, että vaikka opettajat ovat yleisesti motivoituneita osallistumaan ohjelmaan, he tarvitsevat tukea koko prosessin ajan. Tutkimus osoittaa, että eri tekijät henkilökohtaisella, koulun ja ohjelman tasolla vaikuttavat siihen miten palvelu koetaan. Kielteisiä tekijöitä henkilökohtaisella tasolla ovat ohjelman työläys, riittämättömyyden tunne ja yksin toimiminen. Myönteisiä tekijöitä henkilökohtaisella tasolla ovat merkityksellisyyden kokeminen, lisäarvo ja luonnossa oleminen. Ohjelman lisäarvo on sen tuottama merkitys sekä henkilökohtaisella että koulun tasolla. Löydökset osoittavat, että opettajia kuormittavat tekijät ovat ajanpuute, työn määrä, ohjelman vaativuus ja yhteisön luoma paine. Selvitäkseen kuormittavien tekijöiden kanssa opettajat täsmällisesti ilmaisevat tarpeensa tuelle eri muodoissa. Tutkimustulokset muodostavat yleisen katsauksen opettajan tämänhetkiseen kokemukseen Vihreä lippu -ohjelmassa

Aineistoon pohjautuen tutkimus tarjoaa kaksi erilaista muotoiluehdotusten kokoelmaa ratkaisuksi palvelun kehittämiseen. Ensimmäiseksi on koottu opettajien haastatteluissa täsmällisesti ehdottamia ideoita. Toiseksi tekijä ehdottaa muotoiluratkaisuja tulkintana tutkimuksen kaikista tuloksista. Lyhyesti ehdotukset ovat (1) opettajan flown kokemuksen tukeminen, (2) yhteisön kokemisen luominen ja (3) pyrkimys systeemiseen muutokseen.

Tämä opinnäytetyö kasvattaa ymmärrystä peruskoulun opettajan kokemuksesta kestävän kehityksen ohjelmassa nykyisessä opetusjärjestelmässä. Muotoiluehdotukset esittävät ratkaisuja miten opettajia voidaan tukea luomaan merkitystä ympäristökasvatuksella, mikäli Vihreä lippu -ohjelmaa kehitetään tulevaisuudessa käyttäjälähtöisemmäksi palveluksi.