Opinnäytetyö Mä lähden maalle (jos vain lupaat kyydin kaupunkiin) on taiteellinen tutkimus taiteilijaidentiteetistä Suomen maakunnissa ja henkilökohtainen selvitystyö paluumuuton motiiveista. Väestö ikääntyy ja muuttoliike Suomessa suuntautuu pääasiassa Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Tämä ilmiö taas näyttäytyy esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen tyhjenemisenä. Tilastoja tarkastelemalla voidaan todeta, että myös taiteen ammattilaiset ja aktiivinen kulttuurielämä keskittyvät lähinnä Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on haastaa tämä toimintamalli ja tuoda uusia ajatuksia keskusteluun maakuntien kuihtuvasta kulttuuritoiminnasta.
Opinnäytetyön lähtökohdat olivat Helsingissä koettu ulkopuolisuus, kiire ja taiteen alan kilpailuhenkisyys, joiden vuoksi lähdin etsimään vaihtoehtoja muualla asumisesta ja työskentelystä. Taiteellisen työn, eli osallistavien muotokuvien kuvaamisen kautta, tutkin synnyinkaupunkiini Savonlinnaan kiinteän suhteen omaavien ja ikäluokkaani edustavien ihmisten ajatuksia Savonlinnasta ja siellä asumisen mahdollisuuksista.
Opinnäytetyö koostuu taiteellisesta osasta ja kirjallisesta osasta. Taiteellinen osa koostuu 16 muotokuvaa käsittävästä valokuvasarjasta Tarinoita syvästä idästä, osa 1: rakkaus ja juuret ja kuviin liitetyistä teksteistä jotka muotokuvissa esiintyvät henkilöt ovat itse kirjoittaneet. Taiteellinen osa esitellään opinnäytetyössä kuvina ja teksteinä, sekä näyttelydokumentaationa Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaaressa esillä olleesta yksityisnäyttelystä (25.12.2019–29.3.2020).
Opinnäytetyön kirjallinen osa käsittää neljä tekstiä, jotka avaavat pohdintoja työn taustalla ja toimivat itsereflektiona taiteelliselle työlle. Luku kaksi, Oli hevonen, eli kaiken alku, tuo ilmi opinnäytetyön alkuasetelmaa ja työn käynnistymisen prosessia. Luku kolme, Nimetön, esittelee ajatuksia huumorista ja stereotyyppisestä maaseudun kuvasta. Luku käy läpi opinnäytteen taiteelliseen työhön vaikuttaneita valokuvaajia, kuten Pekka Turunen ja Esko Männikkö, sekä liittää työn osaksi laajempaa keskustelua taiteen asemasta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Luvussa esitetään myös teoria pääkaupunkilaisesta katseesta jonka kautta suomalaista taidekenttää usein tarkastellaan. Luku neljä, Valta ja vastuu, analysoi ja kyseenalaistaa. Tämä luku keskusteluttaa kriittisesti opinnäytteen taiteellista työskentelyä ja siinä käytettyjä metodeja tunnettujen suomalaisten valokuvaajien tekemien töiden ja valintojen kautta. Luvussa käytetetään esimerkkeinä Miina Savolaista, Meeri Koutaniemeä, Jouko Lehtolaa sekä Jorma Purasta. Luku viisi, Käet mullassa, on prosessikuvaus taiteellisen työn tekemisestä ja käy perusteellisesti läpi opinnäytetyön taiteellisen osan seitsemän eri valokuvan syntytarinan. Lisäksi luku avaa valokuvien ja museonäyttelyn kohdalla tehtyjä teknisiä ja periaatteellisia ratkaisuja.
Hyvin henkilökohtaisten pohdintojen sävyttämä opinnäytetyö ei voi antaa yleispäteviä vastauksia siihen mitä maakunnilla on tarjottavana ammattitaiteilijoille, vaan se vastaa lähinnä kysymykseen siitä, mitä Savonlinnalla on tarjottavana juuri minulle. Opinnäytetyön tarkoitus on haastaa vallitsevat käsitteet Helsingin ja muun Suomen vastakkainasettelusta taiteen ja kulttuurin saralla, ja tätä opinnäytetyötä voidaankin tulkita eräänlaisena manifestina maaseudun ja pikkukaupunkien mahdollisuuksien puolesta. Tämä opinnäytetyö on lähtölaukaus muutokselle, jonka toivon näkyvän tulevaisuudessa niin omassa toiminnassani kuin laajemmassakin mittakaavassa.
This thesis Going to the Country (if you promise a ride back to town) is an artistic study of artist identity in regions of Finland and a personal investigation of motives behind return migration. In Finland, population is ageing, and migration is mainly towards the big cities in Southern Finland. This phenomena manifests as the emptying of Eastern and Northern Finland. By looking at the statistics, one can note, that professional artists and active cultural life are situated mainly in Helsinki and the capital region. The aim of this thesis is to challenge this trend and bring new ideas to the discourse of decaying cultural activities in the regions.
The basis of this thesis is the feeling of being an outsider in Helsinki, pressure and competitiveness of the art world, which lead me to search for an optional place to live and work. Through my artistic work of participatory photography, I studied the thoughts of people belonging to my age group, who had strong connections to Savonlinna, my home town, and possibilities of living there.
This thesis consists of an artistic part and a written part. The artistic part consists of a photo series of 16 portraits called Stories from the Deep East, part 1: love and roots, and of texts linked to these portraits, which are written by the people showcased themselves. The artistic part is presented in the thesis as pictures and texts, and as a documentation of the private exhibition held at the Savonlinna Provincial Museum in Riihisaari between 25.12.2019–29.3.2020.
The written part comprises of four texts, which open the thought process behind the thesis and act as a self-reflection for the artistic work. Chapter two, There was a horse, the beginning of all, brings forth the starting point of the thesis and the starting of the work process. Chapter three, Untitled, presents thoughts about humor and a stereotypical picture of the countryside. The chapter goes through photographers, like Pekka Turunen and Esko Männikkö, which had an influence on the artistic work, and links the work to the larger discourse about the state of art outside the capital region. The chapter also presents a theory of a capital region lens, through which Finnish art scene is usually inspected. Chapter four, Power and responsibility, analyzes and questions. This chapter discusses critically the artistic work of the thesis and the methods used through the works of known Finnish photographers and their choices. The chapter uses Miina Savolainen, Meeri Koutaniemi, Jouko Lehtola and Jorma Puranen as examples. Chapter five, Hands in dirt, is a process description of artistic work and goes through in depth the creation of seven photographs from the artistic part. Additionally, the chapter describes the technical and principal decision made during shooting and exhibiting.
This thesis, which is highly colored by personal thoughts, cannot give common answers to what the regions have to offer for professional artists, instead it mainly answers the question, what Savonlinna has to offer just for me. Thesis aims to challenge the prevailing notions about the confrontation between Helsinki and the rest of Finland in the art and cultural field, and this thesis can be interpreted as kind of a manifest for the opportunities in the countryside and small towns. This thesis is a parting shot for change, which I hope to see in the future in my own actions and in the larger scale.