Attitudes and behaviour of residents within the framework of energy efficiency

Abstract

The goal of this study was to determine how Finnish energy policies are realised and the attitudes of consumers regarding energy issues. Further research was done to study if the attitudes of residents and their behaviour regarding energy issues are inter-related. A goal was also to study if place of residence affects attitudes and behaviour. Are residents willing to improve their efficiency in terms of energy consumption? The range of applied research methods was diverse. A literature review was performed and experts operating in the energy industry were interviewed. Ordinary energy consumers, i.e. residents, were studied using interviews and measurements and by forming consumer panels. Content analysis and statistical methods were used for analysing the results. Based on this study, Finland should strive to utilise more diverse energy sources and engage in closer co-operation with different stakeholders. Resident attitudes on energy matters must be influenced. The most effective influencing methods are peer groups, communication, media, training and education, perceptions and visions. Age and the location of residence influence people's attitudes and behaviour with respect to energy issues, whereas their life satisfaction level does not. For example, research subjects that reside in a more densely populated suburban area are more concerned with climate change and more willing to give up driving than research subjects that live in more scarcely populated residential areas. Residents are willing to improve their energy behaviour, although young and elderly people are more willing to make environmentally friendly choices than the middle-aged demographic. There is a gap that needs to be bridged between attitudes and behaviour. If the attitudes of residents were to become more active and positive towards energy, they could lead to the desired energy-efficient behaviour. This study does not aim to make generalisations regarding Finns. Instead, it wishes to explain the energy-efficiency phenomena with respect to attitudes and behaviour within a Finnish context.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena Suomen energiapolitiikka näyttäytyy ja miltä kuluttajien asenteet energia-asioita kohtaan vaikuttavat. Edelleen tutkittiin, ovatko asukkaiden asenteet ja käyttäytyminen energia-asioissa yhteydessä toisiinsa. Tavoitteena oli myös selvittää, vaikuttaako asuinpaikka asenteisiin ja käyttäytymiseen. Entä ovatko asukkaat valmiita tehostamaan energiankäyttöään? Käytettyjen tutkimusmenetelmien kirjo oli monipuolinen. Tutkimuksessa tehtiin kirjallisuusselvitys ja haastateltiin energia-alalla toimivia asiantuntijoita. Tavallisia energiankäyttäjiä, asukkaita tutkittiin niin haastatteluin, mittauksin kuin muodostamalla kuluttajapaneeleita. Analyysitapoina käytettiin sisällönanalyysiä, sekä tilastollisia menetelmiä. Tämän tutkimuksen perusteella Suomen on pyrittävä moninaisempien uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ja tiiviimpään yhteistyöhön eri tahojen välillä. Asukkaiden asenteisiin energia-asioissa on vaikutettava ja tehokkaimmat vaikutuskeinot ovat vertaisryhmät, tiedottaminen, media, kasvatus ja koulutus, mielikuvat ja visiot. Asuinpaikalla ja iällä on vaikutusta ihmisen asenteisiin ja käyttäytymiseen energia-asioissa, elämäntyytyväisyydellä ei. Tiheämmällä esikaupunkialueella asuvat tutkimushenkilöt ovat esimerkiksi huolestuneempia ilmastonmuutoksesta ja valmiimpia luopumaan autoilusta, kuin väljemmillä asuinalueilla asuvat tutkimushenkilöt. Asukkaat ovat halukkailta tehostamaan energiakäyttäytymistään, tosin nuoret ja iäkkäät henkilöt olivat valmiimpia tekemään ympäristöystävällisiä ratkaisuja kuin keski-ikäiset. Asenteiden ja käyttäytymisen välillä on kuilu, jonka välille olisi rakennettava siltaa. Jos asukkaiden asenteet muuttuisivat energia-aktiivisemmiksi ja -myönteisemmiksi, niin ne saattaisivat johtaa toivottuun energiatehokkaaseen käyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen perusteella ei pyritä tekemään yleistyksiä suomalaisiin, vaan selittämään asenteiden ja käyttäytymisen energiatehokkuusilmiötä Suomikontekstissa.