Bad to the Boner: IP-oikeuksien rooli aikuisten animaatiobrändin rakentamisessa

Abstract

Kuvittajan ammatti on yleensä freelance-työtä, jonka seurauksena usein myös toimeksiannot ja tienestit ovat epäsäännöllisiä. Kuvittajana olin haudutellut ajatusta henkilökohtaisesta projektista, jolla voisin tienata freelance-työn ohella. Pohdinnat johtivat luovaan työhön, jonka tuloksena syntyi Bad to the Boner, oma aineeton omaisuus (englanniksi IP, eli Intellectual Property). Bad to the Boner on absurdilla mustalla huumorilla höystetty animaatiobrändin konsepti, jossa kyseenalaiset hahmot seikkailevat kuolemanjälkeisessä maailmassa.

Kehitellessäni tätä teoskokonaisuutta, aloin kuitenkin miettimään, miten voisin rahoittaa toimintani ja mahdollisesti ansaita sillä. Etsin esikuviksi suomalaisia luovia tekijöitä, jotka olivat onnistuneet luomaan ja kaupallistamaan jonkin vastaavanlaisen teoksen. Aloinkin kysymään itseltäni, voisiko nykypäivänä tehdä Tove Janssonit ja rakentaa imperiumin kuten Muumit. Eräällä Aalto-yliopiston luennolla, Pikkuli-animaatiobrändin luoja Metsämarja Aittokoski kertoi minulle, että “oikea raha luovalla alalla on IP-oikeuksissa“. En tiennyt mitä IP-oikeudet olivat, mutta väite kuulosti vastaukselta ongelmaani. Pro gradu -työssäni pyrin määrittelemään IP-oikeudet ja selvittämään, pitääkö väite todella paikkansa.

IP-oikeudet ovat poikkitieteellisiä, ja niiden täydellinen omaksuminen edellyttää perehtymistä juridiikkaan, kauppatieteisiin ja luovaan alaan. Ymmärtämällä IPR, eli tekijänoikeudet ja teollisoikeudet, voi varmistaa yksinoikeuden omaan aineettomaan omaisuuteen, ja alkaa rakentamaan omaa brändiä. En uskonut pystyväni tulkitsemaan juridiikkaan tai kaupallisuuteen liittyvää lähdekirjallisuutta tarpeeksi asiantuntevasti, joten päätin haastatella näiden alojen avaintekijöitä IP-oikeuksien näkökulmasta. Tutkimukseni pohjautuu yhdeksääntoista haastatteluun, jossa juridiikan, kauppatieteiden ja luovan alan ammattilaiset pohtivat IP-oikeuksien merkitystä ja roolia oman brändin rakentamisessa.

Tutkimuksen avulla minulle selvisi, että luovan työn kaupallistaminen on täysin IP-oikeuksien varassa. Ilman tekijänoikeuksia kaikki voisivat käyttää töitämme haluamallaan tavalla, lupaamme kysymättä. Tekijänoikeudet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Niiden syntyminen edellyttää teoskynnyksen ylittämistä, eivätkä ne välttämättä takaa vahvaa suojaa kansainvälisesti. Uskonkin, että digitalisaatio on kehittänyt jakelukanavia, mutta IP-oikeudet eivät ole pysyneet tässä kehityksessä mukana. Vahvan brändin rakentaminen edellyttääkin myös teollisoikeuksia, eli esimerkiksi tavaramerkin rekisteröimistä.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään oikeuksista, vaan tutkimus käsittelee myös oman brändin rakentamisen ja kaupallistamisen suhdetta, sekä IP-oikeuksien roolia kyseisessä toiminnassa. Tutkimus onkin saanut empiirisiä piirteitä peilatessani jatkuvasti keräämääni tietoa omaan teokseeni. Tutkimuksesta hyötyvät varmasti eniten luovan alan tekijät, jotka pohtivat omien teoskokonaisuuksiensa kaupallistamista, olivat ne sitten animaatiobrändejä, lastenkirjasarjoja, sarjakuvia tai muita tarinallisia maailmoja. Tutkimuksesta voivat hyötyä kuitenkin kaikki luovan alan tekijät. Omien oikeuksien ymmärtäminen on ammattimaisuuden lähtökohta.

Illustrating is usually a freelance job, which means assignments and money come irregularly. As an illustrator I had been planning on a personal project, so that I could employ myself when business is slow. These thoughts led me to create my first IP (Intellectual Property) Bad to the Boner. Bad to the Boner is a concept of a dark and absurd animation brand, in which dysfunctional characters adventure in the afterlife.

As I was creating Bad to the Boner, I started asking myself how could I actually fund the project and possibly even make money with it. I was searching for similar Finnish creatives, who had succeeded in something similar. I ended up asking myself, could it still be possible to build an empire like Tove Jansson did with the Moomins. During a lecture at Aalto University, Metsämarja Aittokoski, the creator of a children’s animation brand called Pikkuli, told me that “the real money in the creative field is in IPR“. I did not know what IPR was, but it sounded like an answer to my question. In my masters thesis, I’m trying to define what IPR means and how it affects the commercialization of creative work.

The study of IPR is interdisciplinary. Understanding IPR means one must study law (rights), economics (branding) and arts. IPR consists of copyrights and registerable rights, for example trademarks. A creator can use these rights as a tool to gain exclusivity in terms of their intellectual property. In this sense, IPR is an important tool in brand building. I felt insecure on interpreting law and business myself, so I decided to conduct interviews on some of the top IPR professionals working closely with the creative industry in Finland. My thesis is based on 18 interviews, where professionals from the fields of law, business and art discuss the importance of IPR in brand building.

The findings of my thesis point out that, IPR is in the center of the commercialisation of creative work. Without copyrights anyone could use our creations without our permission. Yet, copyrights are not uncomplicated. To actually have a copyright, the creator must cross the “threshold of originality”. The research also points out, that copyrights might not offer enough protection in times of digitalisation. I believe, that as distribution channels have evolved copyrights have not been able to keep up. To actually build a strong brand, one must also register rights, for example get a trademark.

This research is not just about rights, it is also about creating your own intellectual property and creating your own brand. It investigates the relationship between creative work, commercialization and rights. The research is empirical, because I’m constantly applying my findings into my own brand building. This research is first and foremost for creatives building their own storyworlds, whether it is animation brands, or children’s book series and who are at the same time also thinking about commercializing their work. Yet, I strongly believe this thesis can serve anyone in the creative field, because understanding your rights is the foundation of professionalism.