Tilasuunnittelu tapahtumissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsittelen sitä, miten tilasuunnittelu muuntautuu tapahtumasuunnittelun kontekstissa ja miten tilalliset seikat vaikuttavat tapahtuman sisällön sekä elämyksien muodostumiseen. Tutkin lisäksi sitä, mitkä tilalliset keinot tapahtumien tilasuunnittelija voi oppia sisustusarkkitehtuurista ja mitkä lavastustaiteesta. Uskon, että tapahtumien tilasuunnittelu sijoittuu juuri näiden kahden alan risteykseen.

Tämä tutkielma koostuu kahdesta luvusta. Ensimmäinen luku käsittelee tilasuunnittelun merkitystä sisustusarkkitehtuurin ja lavastustaiteen kentillä. Lisäksi käsittelen niitä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka tilasuunnittelu on tapahtumien kontekstissa mahdollisesti lainannut sisustusarkkitehtuurin ja lavastustaiteen aloilta ja miten niitä on sovellettu.

Tutkielmani toinen luku perehtyy tapahtumasuunnittelun teoriaan ja pyrkii vastamaan seuraaviin kysymyksiin: mikä merkitys on suunnittelu ratkaisuilla ja -elämyksellä tapahtumakokemuksen luomisessa, mitä tapahtumaympäristö tarkoittaa ja millainen funktio teemalla on tapahtumassa. Seuraavaksi käsittelen Slush 2019 -tapahtumaympäristön tapaustutkielmaa, jossa havainnollistan teoreettisessa osuudessa mainitut termit ja käsitteet.

Johtopäätöksenä siihen, miten tutkielman tuloksia voisi soveltaa käytäntöön tapahtumien tilojen suunnittelussa on se, että suurin osa tapahtuman suunnittelullisista ratkaisuista liittyy tilallisuuteen vahvasti. Tämä johtuu siitä, että tapahtumat tapahtuvat aina tilassa, ja tilalliset keinot voivat siten edesauttaa tapahtuman konseptin ja elämyksen välittämistä. Onnistuneet tapahtumaympäristöt ovat harmonisia, kokonaisvaltaisia tiloja, joissa tapahtumakokemus on ehjä ja katkeamaton.

Tarinallisuus ja yhden ristiriidattoman teeman valinta ovat tärkeitä edellytyksiä tilojen yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Tutkielmassani keräsin olemassa olevaa teoreettista informaatiota tilallisesta näkökulmasta tapahtumasuunnittelussa, sekä havainnollistin ja todistin sitä Slush 2019 -tapahtumaympäristön tapaustutkielmassa. Analysoin lisäksi sisustusarkkitehtuurin ja lavastustaiteen tilasuunnittelun prosesseja sekä poimin niiltä sellaisia ominaisuuksia ja työkaluja, joita voi hyödyntää tapahtumasuunnittelun tilallisessa suunnittelussa. Vaikka tilasuunnittelulla on tärkeä rooli elämyksellisten tapahtumien luomisessa, alan kirjallisuudessa ja akateemisessa tutkimuksessa tilallinen näkökulma on edelleen jokseenkin kartoittamaton alue. Siten jatkotutkimus aihealueesta on tarpeen: jos tapahtumasuunnittelija pääse ymmärtämään yhteyttä tiettyjen tilallisten ratkaisujen ja kävijäkokemuksen välillä, niin onnistuneen ja immersiivisen tapahtuman tuottamisen todennäköisyys kasvaa.