Organization theory – and consequently management science – has traditionally adopted perspectives familiar from natural sciences and highlighted rationality, objective knowledge, and individualistic portrayal of human behavior. Until 1990’s the most influential organization theories – widely applied in today’s working life – consider organizations as essentially gender neutral. Their widely adopted grounding of equality in these theories is based on the ideology of meritocracy and equality of opportunity. However, the question of male dominance of working life positions these theories under a rather awkward question. Working life is highly segregated by gender - particularly visible in the field of technology, and nearly all work life organizations are dominated by men or biological women who are – however – socially men. Gender neutral viewpoint on organizations draws the attention on genders themselves as the origin of male domination.
On the contrary, feminist approach on organization theory considers organizations as essentially gendered and approaches the issue from the perspective of humanities and socially constructed knowledge. Moreover, it questions the understanding of human beings as independent and rational individuals and considers them bound by social norms. Feminist organizations theory argues that an abstract ideal worker – assumed in the contracts used to construct work life organizations – is actually a man representing masculine traits, which makes it difficult for women (and other minorities) to experience a similar social fit in working life compared to men. This perspective challenges understanding of organizations as neutral entities and encourages recognition of gender as their building block – questioning simultaneously meritocracy as an objective system free from the surrounding cultural values.
A Mixed method study executed in the Aalto University Computer Science Department reveals that narratives familiar from traditional organization theories participate in justification and maintenance of gender segregation and inequality in working life by obscuring the gendered nature of organizations. Although a clear majority of participants claim positive attitude towards gender equality, belief in meritocracy and the equality of opportunity are widely popular and seen to come true. Technology field in general is perceived gender neutral and the shared identity of people in the field is described to be objective, neutral and rational. However, against this public opinion, minorities – mostly women in this case – reported on discrimination, hostile culture and gendered structures pushing them out of the field. Moreover, gender was identified to participate in the construction of the organization itself, including for example recruitment criteria, selection of research topics, salary decision and ways of working. In addition, multiple participants experienced a culture of silence around the diversity and equality (D&E) topic and claimed that they do not have the courage to raise problems due to unsafe psychological environment resulting from social stigma and aggressive reactions of others. On the other hand, discussion on the issue was described to have been raised actively during the past few years.
Organisaatioteoria ja täten myös johtamistiede on perinteisesti omaksunut luonnontieteistä tutun maailmankuvan korostaen rationaalisuutta, objektiivista tietoa ja individualistista ihmiskuvaa. 1990-luvulle asti merkittävimmät organisaatioteoriat, joilla on perustavanlaatuinen vaikutus nykyisen työelämän rakenteille, käsittelivät organisaatioita pohjimmiltaan sukupuolineutraaleina kokonaisuuksina. Niiden laajalle levinnyt ymmärrys tasa-arvosta perustuu meritokratian sekä mahdollisuuksien tasa-arvon ideologioille. Työelämän johtopaikkojen miesvaltaisuus sekä eri alojen eriytyminen sukupuolen mukaan asettaa nämä vaikutusvaltaiset teoriat kuitenkin kiusallisen kysymyksen eteen. Käytännössä kaikkia työelämän organisaatioita johtavat miehet tai vastaavasti naiset, jotka ovat kuitenkin sosiaalisia miehiä. Yksilökeskeinen ajattelutapa ohjaa etsimään syitä tälle ilmiöille sukupuolten välisistä eroista.
Feministinen näkökulma organisaatioteoriaan puolestaan pyrkii selittämään organisaatioiden toimintaa humanististen tieteiden ja sosiaalisesti rakennetun tiedon näkökulmasta ja käsittää organisaatiot perustavanlaatuisesti sukupuolittuneina rakenteina. Lisäksi se ei käsitä ihmisiä itsenäisinä ja rationaalisina toimijoina, vaan pikemminkin sosiaalisina olentoina, joita sitovat oman yhteisönsä normit. Feministisen näkökulman mukaan organisaatioiden rakentamiseen käytettävät sopimukset olettavat abstraktin ja näennäisesti sukupuolineutraalin ideaalityöntekijän, joka on todellisuudessa kuitenkin mies ja ilmentää maskuliinisia piirteitä. Sopeutuakseen tämän ideaalityöntekijän rooliin, on roolin täyttävän ihmisen myös suoritettava siihen tiedostamatta sisällytettyä maskuliinisuutta, mikä aiheuttaa sosiaalista kitkaa identiteetiltään tähän rooliin sopimattomille ihmisille, kuten naisille. Lisäksi feministinen näkökulma organisaatioihin käsittelee sukupuolta ja sukupuolittuneita kulttuurisia arvoja organisaatioiden perusrakennuspalikoina ja kyseenalaistaa samalla meritokratian, joka ei ole sen näkökulmasta objektiivinen ja sukupuolineutraali järjestelmä, vaan siihen vaikuttavat ympäröivän kulttuurin arvot.
Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella suoritettu monimenetelmällinen tutkimus paljastaa, että perinteisistä organisaatioteorioista tutut tarinat maailman sukupuolineutraaliudesta auttavat oikeuttamaan ja ylläpitämään työelämän sukupuolittuneita rakenteita pitämällä niitä piilossa. Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistujista kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, meritokratian ja mahdollisuuksien tasa-arvon kautta sen koetaan jo toteutuvan. Teknologia-ala itsessään koetaan laajalti sukupuolineutraalina sekä tasa-arvoisena ja alan identiteettiin kuuluu ihmisten objektiivisuuden, neutraaliuden ja rationaalisuuden korostaminen. Tästä yleisestä käsityksestä huolimatta vähemmistöt, lähinnä naiset tämän tutkimuksen aineistossa, raportoivat syrjinnästä ja vihamielisestä kulttuurista sekä sukupuolittuneista rakenteista alalla, mitkä olivat saaneet heidät jättämään alan tai ainakin harkitsemaan sen jättämistä. Sukupuolittuneiden arvojen myös koettiin vaikuttavan organisaatioiden rakenteisiin esimerkiksi rekrytointipäätöksissä, tutkimuksen rahoituspäätöksissä, palkkauksessa sekä työskentelytavoissa. Lisäksi muutamat tutkimukseen osallistujat eivät kokeneet ympäristöä laitoksella psykologisesti tarpeeksi turvalliseksi, jotta he olisivat uskaltaneet nostaa esiin puhetta tasa-arvosta ja syrjinnästä. Sen sijaan he pelkäsivät ongelmien esiin tuomisesta mahdollisesti seuraavia muiden aggressiivisia reaktioita sekä hankalan henkilön leimaa. Toisaalta monimuotoisuuteen liittyvän keskustelun koettiin olleen viimevuosina aktiivisempaa kuin koskaan ennen.
Submit a publication
Browse
Statistics