Experiences in Theatrical Spaces. Five Scenographies of Miss Julie

Abstract

The study asks how different scenic solutions make meanings through visual and spatial experiences. Five performances of Strindberg’s Miss Julie are examined: Staged in Tampere Draamastudio 1970; in the Turku Swedish Theatre 1979; in KOM-teatteri 1983; in the Finnish National Theatre 1984; and in Q-teatteri 1999. The central conclusion is that contemporary scenography increasingly focuses on the perceptual process as an interaction between the observer and the observed world. That makes possible the rich use of the scenic language and the great variety of visual styles that can be seen in the Miss Julie scenographies.

Tutkimuksessa kysytään, miten erilaiset näyttämöratkaisut rakentavat merkityksiä kuva- ja tilakokemusten kautta. Se käsittelee viittä Strindbergin Neiti Julien esitystä, jotka on tehty Tampereen Yliopiston Draamastudiossa 1970, Turun Ruotsalaisessa Teatterissa 1979, KOM-teatterissa 1983, Suomen Kansallisteatterissa 1984 sekä Q-teatterissa 1999. Tärkein johtopäätös on, että nykylavastus yhä selkeämmin tutkii havaintoprosessia maailman ja havaitsijan välisenä vuorovaikutuksena, mikä mahdollistaa näyttämön visuaalis-tilallisen kielen rikkaan käytön ja erilaisten tyylilajien kirjon.