Aikuiseksi kasvamista ja identiteetin rakentamista - Kauppatieteiden opiskelijoiden kokemuksia yliopisto-opiskelusta

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia aikuiseksi kasvamisesta ja identiteetin kehittymisestä yliopistoaikana. Tarkoituksena on ollut pohtia voiko korkeakouluajan mieltää samalla aikuiseksi kasvun ajanjaksoksi ja koherentin identiteetin rakentamisen huippukohdaksi ihmisen elämänkaaressa. Aihetta tarkasteltiin opiskelijan näkökulmasta.

Tutkimuksen olennaisimpana teoriakehyksenä toimii ihmisen kehitysteoriat, erityisesti Erik H. Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria. Tutkimuksen aineisto koostuu maisteritason loppuvaiheen opiskelijoiden vapaamuotoisista kirjoituksista, joita on yhteensä 13. Tekstit kirjoitettiin kevään ja syksyn 2013 aikana. Menetelmiltään ja lähestymistavaltaan tutkimus on laadullinen. Aineiston analyysi on teoriasidonnainen ja lähestymistapana on käytetty teemoittelua. Keskeiset teemat ovat: muotoutuva aikuisuus elämänvaiheena, identiteetin kehitys, yksilökeskeiset kokemukset ja sosiaalisen tuen merkitys.

Tutkimukseni perusteella sanoisin ihmisen kolmannen elinvuosikymmenen olevan suurelta osin valmistautumista aikuisen rooliin. Kolmannen asteen opinnot vaikuttavat toimivan kynnyksenä aikuisuuteen; tällöin nuori aikuinen joutuu itsenäistymään niin emotionaalisesti kuin taloudellisesti vanhemmistaan ja ottamaan kokonaisvaltaisen vastuun itsestään. Roolimuutos edellyttää yksilön psyykkistä kasvua ja minäkuvan muokkausta, mitkä käynnistyvät muutoksien mukanaan tuomien paineiden edesauttamina. Ihmisluonteesta johtuen psykososiaalinen kehitys tapahtuu jokaisen yksilön kohdalla ainutlaatuisella tavalla ja omalla ajallaan. Tämän tutkimuksen perusteella identiteetin eli minäkäsityksen kehittymisen huippukohdan voi sanoa myöhentyneen. Yksilökohtaisista resursseista riippuen kehityskriiseistä voi selviytyä joko suhteellisen kivuttomasti tai ne voivat vaatia suurempaa ponnistelua ja henkistä taistelua.

Tutkimukseni osoittaa, että yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa ystäviltä saatava sosiaalinen tuki koetaan tärkeäksi. Sen sijaan korkeakoulun taholta saatavaa tukea ja ohjausta kaivattaisiin lisää. Erityisesti opiskelu- ja arjenhallintataitojen omaksuminen ja opintojen suunnittelu koettiin haasteellisiksi, joihin olisi toivottu saatavan apua opetushenkilökunnalta.