Sibbesborgin uusi kaupunki. Maalaismaiseman arvoista uuden kaupunkimaiseman piirteiksi.

Abstract

Sipoon kunta laatii parhaillaan osayleiskaava Söderkullan taajaman ympäristöön, Sipoonlahden tuntumaan.

Tarkoituksena on, että Sibbesborgiksi kutsutulla alueella, jolla nykyään asuu noin 5000 henkilöä, olisi noin 70 000 asukasta vuonna 2065.

Kunnassa osayleiskaava-alueen maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja on tietoisesti pyritty hyödyntämään hyvän kaupunkiympäristön luomiseksi. Maisemallisilla ja kulttuurihistoriallisilla arvoilla on suuri merkitys ihmisen henkilökohtaisen ja kollektiivisen identiteetin kannalta. Maiseman avulla voidaan vahvistaa kaupungin omaleimaisuutta, suunnistettavuutta ja toimivuutta. Historiallisia jälkiä säilyttämällä voidaan tehdä näkyväksi kaupungin eri vaiheet sekä ympäristön muutokset ja kehitys, jolloin kaupungista tulee ymmärrettävämpi.

Tässä diplomityössä pohditaan maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistamista ja huomioimista osayleiskaavatasoisessa suunnittelussa. Aihetta käsitellään Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksen avulla.

Diplomityö jakautuu kahteen osioon. Ensimmäisessä osiossa pohditaan maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen roolia kaupunkisuunnittelussa: pohditaan niiden merkitystä kaupunkisuunnittelulle, tutustutaan nykyiseen arvojen tunnistamisen käytäntöön, sekä etsitään seitsemän ulkomaalaisen esimerkkimenetelmän kautta uusia tunnistamisen menettelytapoja.

Näitä menettelytapoja on hyödynnetty toisessa osiossa, jossa kartoitetaan osayleiskaava-alueen toiminnallisia, maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia lähtökohtia. Kartoituksien pohjalta tunnistetaan alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Lopuksi tarkastellaan Sibbesborgin osayleiskaavaluonnosta alueen tunnistettujen arvojen näkökulmasta ja annetaan korjausehdotuksia osayleiskaavaan ja suosituksia jatkosuunnitteluun.

Sibbesborgin osayleiskaavaluonnosta arvioitaessa todettiin että kaavan perusratkaisu huomioi alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot hyvin. Aluetta halkova jokilaakso on jätetty rakentamatta, kuten myös pääosin yhtenäiset, luontoarvoiltaan rikkaat metsäalueet. Yksityiskohtaisemmalla tasolla kaavasta on löydettävissä arvojen kannalta ongelmallisia kohtia, jossa esimerkiksi rakennusperintöön ei ole kiinnitetty riittävästi huomioita. Nämä ovat kuitenkin ratkaistavissa osayleiskaavaan tehtävillä yksinkertaisilla muutoksilla.

Työssä havaitaan, että nykyisiä käytäntöjä maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseksi kaavoituksessa tulee muuttaa. Sen sijaan, että tarkastellaan pelkästään erityisen arvokkaita elementtejä ja osa-alueita ja pyritään suojaamaan niitä muutoksilta, tulisi huomio kiinnittää ympäristöön kokonaisuutena ja panostaa uusien ja vanhojen elementtien yhteensovittamiseen. Inventointi ja arvottaminen tulisi suorittaa rinnakkain suunnittelun kanssa eikä irrallisina selvityksinä, jolloin pystyttäisiin paremmin vastaamaan suunnittelun tarpeisiin ja huomioimaan arvot kokonaisvaltaisesti osana kaupunkiympäristöä.

The municipality of Sipoo is currently making an urban master plan for the small town of Söderkulla, situated east of Helsinki beside Sipoonlahti bay. The area, named Sibbesborg during the planning process, has 5,000 inhabitants at present. The plan is for 70,000 people to live in the area by 2065.

The municipality has consciously aimed to utilize the cultural-historical and landscape values of the area, in order to create a pleasant urban environment. The cultural-historical and landscape values are of great importance in the formation of both the collective and personal identities of people. The originality, orientability and functionality of a city can be enhanced by taking advantage of the landscape setting. Conserving historical traces makes it possible to showcase the different phases, changes and developments that have occurred throughout a city’s history. This in turn makes the city more comprehensible.

This thesis addresses the subject of identifying and integrating cultural-historical and landscape values in city planning. The subject is addressed through the urban master plan draft for Sibbesborg.

The thesis is divided into two parts. The first part concerns the role of cultural-historical and landscape values in city planning. The significance of these values in city planning is discussed, along with current practices for identifying them. Seven foreign methods are also compared to explore new ways to identify cultural-historical and landscape values.

The seven methods are adapted in the second part of the thesis, where the functional, cultural- historical and landscape features of the planning area are mapped, and the cultural-historical and landscape values of the area in question are determined. Finally, the draft for the Sibbesborg urban master plan is evaluated from the viewpoints of the recognized values. Suggestions for improvement to the master plan are made and recommendations given.

The solutions made in the draft for the Sibbesborg urban master plan acknowledge the cultural-historical and landscape values well. The Sipoon joki river valley is left unbuilt, as are most parts of the unbroken forest areas, rich of valuable habitats. On a more detailed level, some problematic spots are found, mainly linked to not paying enough attention to building heritage. However, minor changes in the urban master plan can easily solve these conflicts.

In the thesis it is suggested that the present practice of identifying cultural-historical and landscape values should be revised. Instead of paying attention only to particularly valuable elements and areas and their protection from changes, attention should be paid to the surrounding as a whole and emphasis made to conjoin old and new elements. Mapping and evaluation should be done side by side with planning - not as separate reports. This way it is easier to address the needs of the planning in process and to incorporate the values in to the urban environment.