Lopputyöni koostuu kirjallisesta ja taiteellisesta osiosta, molemmissa keskitytään naiseen objektina ja toimijana, sekä taiteessa että pornografiassa. Taiteellinen osuus koostuu seitsemästä piirustuksesta, joiden syntymisen prosessia avaan kirjallisessa osiossa. Pohdin oman tekemiseni kautta naista aiheena ja samalla sitä, miksi naisen kuva on minulle niin ylivoimainen? Hahmotan samalla omaa itseäni sukupuoleni esittäjänä. Esitän myös ehdotuksia siihen, mikä on taideteoksen tekninen rakenne, missä ja miten taideteos syntyy?
Oman työskentelyn kuvaamisen ja naisen aiheen kautta siirryn pohtimaan omaa feminististä näkemystäni ja sukupuolieroa. Tekstin kannalta keskeisimmät teoriat ovat queer-teoriat, Laura Mulveyn teoria miehisestä katseesta, ja Luce Irigarayn ja Andrea Dworkinin ajatukset.
Tekstissä kyseenalaistetaan yleiset käsitykset naisten seksuaalisuudesta ja mietitään mm. sitä, miksi oletetaan ettei nainen voi nauttia pornografian katsomisesta samalla tavalla kuin mies. Tämän lisäksi katsotaan lähemmin myös muita naisen seksuaalisuuteen liittyviä myyttejä ja kliseitä, kuten seksuaalisesti voimakkaan naisen paradoksia, ja naisen seksuaalisuuteen liitettävää häpeää. Naisen seksuaalisuutta analysoidaan yhä useimmiten psykoanalyysin tässä suhteessa vajaiden teorioiden kautta, ja sekä Mulvey että Irigaray esittävät mahdollisuuden uusille luennoille, haastaen psykoanalyysin teoriat.
Tekstissä käydään läpi filosofisella tasolla myös fyysisen rakkauden mahdollisuutta/mahdottomuutta ja seksiin liittyvää miehen ja naisen valtapeliä. Pornografiasta pohditaan sen representaatiomaisuutta ja katsotaan millaista on ja voisi olla naisten pornografia. Eri esimerkkien kautta yritetään optimistisesti etsiä vastausta siihen, voiko pornografia olla mahdollisuus naisten seksuaalisuuden vapautumiseen ja tasa-arvoon? Lopuksi pohditaan, onko mainonnan tietoinen mutta sallittu haitallisuus naisen kuvalle parempi kuin pornografian tahaton alistavuus? Ja miksi fyysisen väkivallan näkeminen on yhteiskunnassamme sallitumpaa kuin luonnollisen fyysisen aktin, seksin, näkeminen?
The focus of my thesis is on the female, as an object and as an active maker in art and pornography. The artistic part of this work consists of seven drawings. I describe the creative process of these pieces on the written part. I ponder the woman as a motive through my own working process and also wonder why woman as a subject is so superior to me. Doing so I perceive myself as a bearer of my own gender. I also present solutions to what could be the structure of an artwork, where and how it is actually born?
From depiction of my own process and woman as a motive, I move on to describing my personal take on feminism and the theory of sexual difference. The most important theories in this thesis are queer-theories, Laura Mulvey`s theory on the male gaze, and the thoughts of both Luce Irigaray and Andrea Dworkin.
The common perceptions on female sexuality are being questioned in the text. For example the assumption, that a woman is not capable of enjoying pornography the same way men does. Other clichés and myths on women`s sexuality are also being examined, for instance the paradox of sexually competent woman, and the sense of shame that is associated to women`s sexuality. Female sexuality is still analysed through the theories of psychoanalysis, and in this case they often fall short. Both Mulvey and Irigaray present new readings on this matter and challenge the old theories of psychoanalysis.
The dominion in sexual relationship between man and woman is contemplated in a philosophical level, and also the possibility/impossibility of true physical love. The aspect of pornography’s representation is addressed, as well as the present and the future of pornography for women. Through different examples I optimistically seek answers to the following question; is pornography a considerable potential when it comes to finding liberation for female sexuality, and equality between men and women? In the end, it is questioned if the deliberate, negative effect on women`s self-image by advertising, is somehow better than the unintentional repression in pornography? And why in our society it is ok to see physical violence, when sex, a natural act, is forbidden from our eyes?