Tutkin opinnäytteessäni mitä mieskuva tarkoittaa esittävien taiteiden teoksissa ja mistä se muodostuu. Pohdin, miksi mieskuvasta keskustelu on niin vähäistä esittävien taiteiden alalla ja miten yhteiskunnan ylläpitämät mieskuvat ovat kytköksissä esitysten mieskuviin. Pukusuunnittelijan näkökulmasta jaan mieskuvan kolmeen osioon: roolihenkilön ulkoiseen olemukseen, luonteenpiirteisiin ja ympäristön suhtautumiseen.
Käsittelen mieskuvaa perinteisen fyysisyyttä ja tunteitaan peittävän mieskuvan kautta. Tätä mieskuvaa ylläpitää yhteiskunnassamme maskuliininen hegemonia, miehuusriitit ja feministinen erilaisuusteoria.
Uudemmista mieskuvista esittelen suomalaiset ”hipsterit” ja ”nörtit”. Kerron myös esimerkkejä ulkomaalaisen viihdeteollisuuden mieskuvista, jotka ovat luonteeltaan lempeitä ja huolehtivaisia sekä arvostavat perhe-elämää.
Kartoitan kokemuksieni kautta suomalaisen teatterialan suhdetta mieskuvaan ja pohdin näyttelijän sukupuolen suhdetta roolihenkilön sukupuoleen. Pohdin esittävien taiteiden alan suunnittelijoille antamaa painetta luoda positiivinen naiskuva ja vastaavan paineen puuttumista mieskuvien luomisessa.
Analysoin miten perinteinen tai prosessinomainen työtapa vaikuttaa pukusuunnittelijan vaikutusvaltaan teoksen mieskuvaa luodessa. Pohdin kolmen esimerkin kautta minkälaisia mieskuvia minä olen pukusuunnittelijana ollut mukana luomassa ja miten ne ovat suhteessa maskuliinisen hegemonian ihannoimaan mieskuvaan.
Haluan esittävien taiteiden alalla edistää keskustelua mieskuvasta työryhmien sisällä sekä herättää kriittistä pohdintaa esitysten mieskuvista niitä kokiessa.