Yhteiskunnan arvot ja toiminta heijastuvat muutoksina maisemassa. Tässä diplomityössä tarkastellaan entisen savenottoalueen kehittämissuunnitelman kautta jälkiteollisen maiseman muutosta virkistys- ja luontokohteeksi. Kohteena on virkistysalueeksi yleiskaavoitettu, noin 90 hehtaarin laajuinen alue Kouvolan Kuusankosken taajaman läheisyydessä, josta noin puolet on vesialtaiksi muutettuja savenottokaivantoja. Suunnitelman haasteena on moniarvoisen, teollisen käytön leimaaman ja ajoväylien halkoman kohteen kehittäminen virkistykseen soveltuvana kokonaisuutena. Suunnittelualueella on myös kaksi puhtaiden maiden läjitysaluetta sekä kaupungin vuokraamia maa-aloja maanviljelyyn, mullan lajitteluun, jousimetsästykseen ja kalankasvatukseen.
Vuosikymmenten aikana muodostuneet vesialtaat, sekä kaivantojen ja maanläjitysalueiden ruderaattiniityt luovat otolliset olosuhteet linnustolle. Suunnittelualue on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä lintukohde, ja vesialtaat ovat muutenkin kiinnostava virkistyskohde keskellä maatalousvaltaista savilaaksoa. Lintuharrastajat sekä lähialueen asukkaat ulkoilevat alueella, mutta alueelle ei ole aiemmin laadittu virkistyskäytön suunnitelmaa. Savenotto, joka on luonut ja ylläpitänyt näitä erityisiä olosuhteita on hiljattain päättynyt, ja maisema metsittyy nopeasti hedelmällisen maaperän ansiosta.
Diplomityön tilaaja on Kouvolan kaupunki, jonka tavoitteena on maisemanhoidolla sekä virkistyskäytön ohjaamisella säilyttää ja kehittää alueen luonto- ja virkistysarvoja, kuitenkin ilman mittavaa viherrakentamista tai istutuksia. Diplomityön tarkoituksena on ollut laatia koko annettua suunnittelualuetta koskeva kehittämissuunnitelma, jossa tavoitteena on ollut visioida monikäyttöisen alueen hahmottumista elämyksellisenä kokonaisuutena. Kaupungin tavoitteet ohjaavat suunnittelua.
Diplomityössä esitetään työssä kerättyjä, suunnitelmaa taustoittavia lähtötietoja sidosryhmiltä, paikkatietoaineistoista ja muista dokumenteista sekä maastokäynneillä ja haastatteluilla. Suunnitelma on kommunikoitu kartoilla, asemapiirroksilla, alueleikkauksilla, kaavioilla ja näkymäkuvilla.
Maisema-arkkitehtoniset keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ovat hienovaraiset. Maisemanhoidon tulokset jakautuvat tuleville vuosille ja ulkoilualueen viherrakentaminen on luonteeltaan pienimuotoista. Näistä lähtökohdista työssä on esitetty koko alueen aluehierarkia, ja siihen perustuen reitistön kehittämisen tarpeet ja luonnontarkkailurakenteiden sijoittaminen. Reittien jatkuvuus sekä opastejärjestelmä on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi ulkoilualuekokonaisuuden hahmottumisessa. Maisemanhoito on työssä merkittävä maisema-arkkitehtoninen keino, myös siellä missä kasvillisuus voi kehittyä vapaasti maisemanhoidon ulkopuolella.
Suomen mittakaavassa erityisen laaja entinen savenottoalue luo lähtökohdat ainutlaatuisen ulkoilualueen kehittämiselle. Tällaiset kaupunkialueen ulkopuolella sijaitsevat jälkiteolliset kohteet muodostavat sallivat olosuhteet dynaamiseen maisemaan ja sen teollisen maankäytön käynnistämiin luonnon prosesseihin perustuvaan maisema-arkkitehtuuriin.
The values and actions of societies are reflected as changes in the landscape. This master’s thesis examines the change of post-industrial landscape to a recreational nature site through a development plan for a site located in the vicinity of Kuusankoski population center in Kouvola, South-East Finland. The main challenge is the multi-dimensional, multi-functional nature of the site. The site is master planned as a recreation area with approximately 90 hectares, where almost half consists of former clay extraction pits converted to man-made ponds. In this site, there are also two landfills and areas rented by the city for farming, earth sorting, archery hunting and fish farming.
Over time, both man-made ponds and the ruderal meadows in the extraction area and in landfills increased, all of which create favorable conditions for birds. The site is significant nationally and provincially for birdwatching and the ponds are also an interesting recreational destination in the middle of an agricultural valley. Birdwatchers and nearby residents are visiting the site, although there is no previous recreational plan for the area. The clay extraction that has created these values has recently terminated, and now the site is at risk of becoming forested.
The City of Kouvola aims to maintain and develop the natural and recreational values of the site through landscape management and guidance of recreational use without large-scale landscaping or planting. Therefore, the City of Kouvola commissioned this thesis. The goal of the thesis is to formulate a development plan for the given area, visioning a multipurpose site that functions as a recreational whole. Aims of the City also guide the work.
Collected and analyzed data from stakeholders, spatial data sets and other documents, as well as from site visits and interviews are represented to inform the plan. The plan is communicated with maps, plan views, sections, diagrams and visualizations.
The landscape architectural means to achieve the set goals are subtle. The result of landscape management expands in time and landscaping for recreation areas is minimal in nature. Given these premises, it is found important to develop a hierarchy for the whole area, and with that to define the needs for route development and to suggest the placement of nature observation structures. The continuity of the routes and the guidance system are also identified as an important factor in the forming of a unitary recreation site. Landscape management is an important landscape-architectural tool, even in areas where vegetation can develop freely outside the landscape management zones.
On a Finnish scale, the particularly large former clay extraction site outside the urban area creates a starting point for developing a unique recreational area. All these factors hint that such post-industrial sites are attractive for applying landscape architecture based on nature processes in dynamic man-made landscape.
Submit a publication
Browse
Statistics