Understory

Abstract

Metsä ja suomalaisten metsäsuhde on näinä aikoina paljon esillä. Suomalaisten suhdetta metsään korostetaan tärkeänä ja ainutlaatuisena, ja kertomuksia metsän voimaannuttavasta ja elvyttävästä vaikutuksesta riittää. Samaan aikaan hakkuita tehostetaan ja ikimetsää kaatuu. Silti metsäteollisuus on Suomen ylpeys. Mistä johtuu ristiriita suhteessa metsiin?

Understory on tutkimus suomalaisesta metsäsuhteesta ja niiden ilmenemismuodoista. Opinnäyte koostuu kirjallisesta osasta sekä taiteellisesta produktiosta. Teoriaosassa esittelen nykypäivänä ilmeneviä metsäsuhteita ja tapoja representoida metsää. Esitän argumentin suomalaisten tiiviin ja tunnepitoisen metsäsuhteen pitkien perinteiden kuvitteellisuudesta. Metsien merkitys suomalaisille on osa 1800-luvulla alkanutta kansallisen identiteetin muokkaus- ja ylläpitoprojektia. Mielikuva suomalaisista metsäkansana ja metsistä kansallisena symbolina palvelee kansallisen identitifikaation kohteena, mutta ei perustu perinteiseen talonpoikaiseen metsäsuhteeseen vaan yleiseurooppalaiseen kansallisromantiikkaan, joka näkyy myös muiden kansojen kansallisissa projekteissa ja niiden pohjalta muodostuneissa metsäsuhteissa.

Käsittelen metsäsuhteita kulttuurintutkimuksen näkökulmasta kertomuksina, jotka ilmentävät kertojiensa arvostuksia, maailmankuvaa ja ihmiskuvaa tarkoin rajattuna ja rakennettuna narraationa. Esittelen sen pohjalta filosofi Juhani Pietarisen muotoilemat neljä asennetta metsään: utilistisen, humanistisen, mystisen ja primitivistisen, joista kukin representoi metsän eri tavalla. Nämä representaatiot sekä kuvaavat todellisuutta että muokkaavat sitä. Niiden luomia käsityksiä hyödynnetään aktiviisesti metsään ja metsäteollisuuteen liittyvässä mielikuvatyössä; osoitan työssäni, että metsäteollisuus hyödyntää kansallista ja mystis-humanistista metsäkuvastoa ajaessaan metsäyhtiöiden etuja.

Opinnäytteeni taiteellinen osa on installaatio Understory, joka pohjautuu kirjallisessa osassa esitettyyn tutkimukseen. Understory muodostuu kolmesta toisiinsa yhteydessä olevasta osasta, jotka kuvaavat erilaisia metsäsuhteita. Triptyykkimuoto on lainattu uskonnollisesta taiteesta, minkä kautta tuon teokseen pohdittavaksi kysymyksen Suomen metsien asemasta suomalaisuuden sakraalina symbolina. Triptyykin siipiosat kuvaavat mystis-humanistista ja utilistista metsäsuhdetta, jotka vaikuttavat asettuvan vastakkain, mutta todellisuudessa kietoutuvat osin yhteen. Siipiosat on toteutettu dioraamatyyliä hyödyntävällä tekniikalla, ja niissä esiin nousevat kysymykset ihmisen asemasta ja oikeuksista sekä ihmisen tarpeesta hallita ja hyötyä luonnosta.

Korpus-osan primitivististä metsäsuhdetta kuvaava mediaosuus välittää reaaliaikaista videokuvaa suomalaisesta metsästä. Mediayhteyden kautta rakennan elollisen samanaikaisen läsnäolon installaatioon. Samaan aikaan toisaalla tapahtuva metsä ilman ihmistä ei tarjoa samoja suuria tunteita kuin metsästä rakennetut representaatiot. Päinvastoin, metsän tapahtumattomuus haastaa ärsyketulvaan tottuneen kokijan. Se asettaa kysymyksen ihmisestä riippumattoman kertomuksen oikeudesta sekä median mahdollisuuksista välittää rinnakkaista olemassaoloa.

Forest relationship is a hot, controversial topic in Finland. The importance of forests is undeniable, yet multifaceted, including community, spiritual, personal and economic components. While most Finns identify themselves as forest- loving people and are eager to share their experiences of peace and empowerment in the forest, they are not so troubled with the rapid growth of the forest industry in Finland. How can this be explained?

The aim of my thesis is to study these controversial forest relationships and find out how and why they are constructed and how they manifest in different representations of forest. The thesis is composed of two parts, a written part and a production part.

I stake the claim that the forest loving quality of Finns is a relatively recent phenomenon, brought to light at the end of 19th century as a part of a nationalistic project of building Finnishness. Prior to this time, the relationship towards forests was pragmatic, antagonistic, wary and even hostile. The forest as a national symbol is not an exclusively Finnish cultural icon, of course, but instead a rather common feature of romantic nationalism, at the time a very popular ideological current in Europe. However, Finns have identified themselves thoroughly, even exclusively, as forest people. Many people consider Finnish cultural to be essentially rooted in forests.

In my study, I treat various forest relationships, and the forest presentations they construct, as narrations. Each one possesses a certain message, serves a certain agenda and manifests a unique idea of humanness, nature, and the relationship between the two. Accordingly, I use a division of four forest attitudes by philosopher Juhani Pietarinen: utilitarian, humanistic, mystic and primitivist. Each of these attitudes represents forest in a different way. These representations do not only display the reality but also shape it according to the attitudes through which they are produced. The mental images they create are utilized in branding the forest industry as a patriotic and nature loving operator.

The production part of my thesis, installation Understory, puts these different representations on display. The installation, divided in three connected parts, uses the triptych structure of religious art, thus placing the forest relationship discussion in the frame of sacral Finnishness. Each of the parts represent different forest relationships. Two of them realized as miniature dioramas, underlining human need to control nature as well as our role as occupying just a tiny part of the whole. The middle part displays a real time video stream from forest on a screen, showing a forest without humans and placing the question of simultaneous being of other life forms and their right to remain so, as well as the possibility of mediating presence and liveness through media.