Tämä opinnäytetyö tarkastelee mobiilialan startup-yrityksiä 2010-luvun Suomessa. Työ selvittää startup- yritysten taustoja mobiilialan näkökulmasta sekä erittelee niitä kriittisiä taustatekijöitä, jotka edesauttavat vientikelpoisten mobiili-innovaatioiden kaupallisten läpilyömisen kansainvälisillä markkinoilla.
Työni päätutkimuskysymys on seuraava:
Kuinka toimia suomalaisena startup-yrityksenä kansainvälisessä mobiilibisneksessä?
Tämä kysymys on jaettavissa pienempiin osiin muun muassa seuraavin lisäkysymyksin:
- Mitkä tekijät mahdollistavat suomalaisten startup-yritysten toiminnan?
- Mitkä ovat mobiilialan startup-yrittäjän suurimmat vahvuudet toiminnan kannalta?
- Miten suomalaista mobiilialaa tulisi kehittää, että alan yrittäjien toimintamahdollisuudet paranisivat tulevaisuudessa?
Vastaaminen näihin kysymyksiin yksiselitteisesti on äärimmäisen vaikeaa ja niinpä tämän tutkimuksen tarkoituksena on myös kartoittaa alan toimintaympäristöä sekä toimia eräänlaisena ajankuvaajana Nokian jälkeisestä Suomesta. Lisäksi työni testaa hypoteesia, joka perustuu paradigman muutokseen liittyen mobiilisisältöjä tuottavien startup-yritysten toimitapoihin: tämän ajatusmallin mukaan muun muassa mobiilisovellusten jakelureittien yksinkertaistuminen on parantanut pienten startup-yritysten mahdollisuutta pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi toimintansa alkuvaiheessa olevat mobiilialan startup-yritykset eivät enää ole niin riippuvaisia yhteistyöstä suurten yritysten kanssa sekä uudet ansaintalogiikat ovat parantaneet alan yritysten edellytyksiä tuottoisaan liiketoimintaan.
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä on käytetty suurelta osin teemahaastatteluja, jotka olen tehnyt viidelle eri mobiilialan kotimaiselle yrittäjälle. Tutkimuksessa esitettävät päätelmät perustuvat näiden haastatteluiden lisäksi pääasiassa kirjallisuudesta ja verkkosisällöistä koostuvan lähdemateriaalin tulkintaan, analysointiin sekä alan empiiriseen arviointiin.
Keräämäni aineistoin perusteella startup-yrityksen ylläpito sekä määrätietoinen kehittäminen vaativat yrittäjältään kaiken ajan ja huomion. Nykyisin mobiilisisällöntuottajien konseptit ovat aiempaa selkeämpiä ja yleensä ne sisältävät myös ansaintalogiikan alusta asti. Startup-yrittäjien suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen, sillä kotimaisia sijoituspääomia on tarjolla vähän ja suomalainen sijoituskulttuuri ei ole kehittynyt monen muun maan vastaavalle tasolle. Myös valtion yritystuet saavat lähteiltäni osakseen kritiikkiä ja kehitysehdotuksien mukaan yrittäjiä tulisi muun muassa rohkaista etsimään aktiivisemmin yksityistä rahoitusta. Heti perustamisestaan alkaen kansainvälisille markkinoille tähtäävä ns. Born global -yritys joutuu kuitenkin kilpailemaan asemastaan ympäri maailman ja pienet resurssit antavat muille liikaa tasoitusta.
Työni lähteiden mukaan suomalaiset startup-yritykset toimivat varsin itsenäisesti ja niiden keskinäinen järjestynyt verkottuminen on vähäistä. Haastattelemani startup-yrittäjät pitävät yritystensä vahvuuksina henkilökuntaansa ja niiden vahvuus on myös se, että ne voivat perustaa toimintansa markkinoille, jotka eivät ole tarpeeksi suuria vanhoille toimijoille. Tosin tässä tapauksessa yrityksen on tarvittaessa kehitettävä koko toimintamallinsa ansaintalogiikoita myöten itse. Tämän työn kirjoittamisen aikaan startup- yrittäminen on Suomessa erittäin ”trendikästä” ja julkisuutta on tarjolla, mutta myös konkreettisia tuloksia olisi saatava aikaan. Toimiva teknologia ei ole enää ongelma, kyse on enemmänkin siinä, miten saada tuotteelle huomiota kansainvälisesti ja kuinka erottua kilpailijoista.
Submit a publication
Browse
Statistics