Arvioinnin opetus kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa

Abstract

Opinnäyte käsittelee arviointityön opettamista kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa. Arviointi on laaja opetustyöhön kuuluva alue, mutta sen opetus kuvataideasvatuksen koulutusohjelmassa on ollut opiskelijoiden kokemusten mukaan suppeaa. Opinnäytteen tekijän opintojen ajankohtana (v. 2011-19) arvioinnin opetus on sisältynyt yksinomaan kuvataidekasvatuksen opetusharjoittelujen rinnalla suoritettaviin ainedidaktisiin kursseihin. Tästä huolimatta useiden opiskelijoiden kokemus on, että arvioinnin opetus on liian vähäistä, epäjohdonmukaista ja sitä käsitellään liian myöhäisessä vaiheessa opintoja. Opinnäytteen taustalla on huoli siitä, että valmistuvat kuvataideopettajat eivät saa tarpkeeksi ammattitaitoa kehittävää arvioinnin opetusta ennen alalle siirtymistä.

Opinnäyte on laadullinen ainedidaktinen tutkimus, jonka tutkimusosuus muodostuu kahdesta alueesta: arvioinnin teoreettisesta tutkimuskirjallisuuden osiosta sekän kuvataidekasvatuksen opiskelijoille suunnatulla kyselytutkimuksella. Näiden kahden aineiston valossa haetaan vastauksia tutkimuskysymykselle: Kuinka kuvataidekasvatuksen arvioinnin opetusta voisi kehittää teorian ja opiskelijoiden näkökulmasta käsin? Kyselytutkimuksen tarkoitus on kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia taideopetuksen kritiikkitilaisuuksista, vuorovaikutteisesta palautteen antamisesta sekä näkemyksiä arvioinnin opetuksen kehittämiseen.

Kyselytutkimuksen laajemmasta kysymysmäärästä on valittu kahdeksan avokysymystä käsiteltäväksi opinnäytteen tutkimusosion analyysiin. Tavoitteena on koota kyselyaineistosta saaduista tuloksista kehitysehdotuksia arvioinnin opetukselle yhdessä arvioinnin teoriakatsauksen kanssa. Opinnäytteen hypoteesini on, että taidekasvatuksen opiskelijoiden näkökulmasta arviointia opetetaan liian vähän kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa, ja että opiskelijat haluavat lisää opetusta arvioinnista.

Opinnäytteen tutkimusosion tulokset osoittavat, että kuvataidekasvatuksen opiskelijat kaipaavat lisää opetusta arvioinnin teoriasta ja käytännöstä jo olemassa olevan opetusharjoitteluihin liitetyn opetuksen lisäksi. Opiskelijat kokevat yleisesti toisen kuvasta puhumisen hankalaksi ja ympäripyöreäksi ilman sitä tukevaa teoriaa ja sanastoa. Kritiikkitilaisuuksia koskevien tulosten mukaan kritiikkien rakenteellisissa ja vuorovaikutteisissa puolissa on parannettavaa. Opiskelijoilla on jo jonkin verran ymmärrystä arviointityöstä ja heitä kiinnostaa oppia lisää. Heillä on jo valmiuksia hyvän arvioinnin suorittamiselle, jos olosuhteet ovat aikataulullisesti ja rakenteellisesti toimivat.

Aineiston analyysin pohjalta opinnäytteessä ehdotetaan arvioinnin opetuksen määrän lisäämistä jo olemassa oleville kursseille, sekä arviointia, taidekritiikkiä ja palautteen antoa käsittelevän itsenäisen kurssikokonaisuuden lisäämistä koulutusohjelman opetussuunnitelmaan.

This master's thesis addresses the teaching of assessment in the Programme of art education. Assessment literacy is a major didactic area in teachers’ work, yet the amount of its teaching in art education program has been little during my student years, from 2011 to 2019. So far, the teaching of assessment has been part of subject didactics studies which are linked to teaching practice. Despite this, according to the experience of several students, the amount of assessment teaching is insufficient and it has been taught too late in studies. The concern behind this thesis is that within this framework, graduating teachers will not get enough experience of assessment literacy which would support the development of their professional skills before entering a career.

The thesis is a qualitative didactic study, focusing on two areas: the theoretical part of the assessment in literature and a student survey for art education students. In the light of these two areas, the following research question were explored: How can the teaching of assessment in art education be developed from the perspective of assessment theory and experiences of art education students? The purpose of a student questionnaire was to examine students’ experience of critique in art courses, providing interactive feedback and gather their views of the development of assessment literacy.

Eight questions from the broader survey were chosen to be analyzed in the research section. The aim of the research was to compile development suggestion for the assessment teaching from the survey data, together with the theory review. The hypothesis is that the amount of teaching of assessment is insufficient from the art education students’ point of view, and that students want to learn more of assessment literacy.

The results of the research suggests that art education students need and want more teaching on assessment theory and practice, in addition to already existing teaching of assessment linked to teaching practice. In general, students find talking about one’s artwork without supporting theory and vocabulary to be difficult and vague. According to the results, there is also room for improvement in the structural and interactive aspects of art course critiques. However; the students already seem to have some understanding of assessment literacy and they are interested in learning more of it; though they already have a capacity to carry out a good assessment, if the conditions are well scheduled and structurally working.

The thesis suggest that the amount of assessment as learning content of the existing courses should be increased. In addition, providing a new course that handles assessment, art criticism and giving feedback is considered to be a good development.