Opinnäytetyö käsittelee olemassa olevien materiaalien hyödyntämistä pukusuunnittelussa. Olemassa olevat materiaalit kattavat aineettoman kuvamateriaalin sekä kaupoista, kirpputoreilta ja pukuvarastoista löytyvät vaatteet. Opinnäytetyössä tutkitaan kuinka tällainen kuvamateriaali auttaa suunnitteluprosessissa ja miten olemassa olevien vaatteiden muokkaaminen rikastuttaa tarinankerrontaa
Olemassa olevat kuvat toimivat materiaalina, kun pukusuunnittelija tekee joko esityksen harjoitusten lomassa tai ennakkosuunnittelun aikana moodboardeja. Moodboardien avulla haetaan ratkaisuja teoksen puvustuksen väri- ja materiaalivalintoihin sekä roolihahmojen pukeutumistyyleihin. Olemassa olevia vaatteita voi käyttää niin puvustuksen luonnosteluvälineenä kuin pohjamateriaalina, ja niitä voi muokata ja patinoida teoksen visuaalisuutta vastaavaksi.
Aihetta lähestytään kahden opiskelijaproduktion kautta. Esimerkkinä olemassa olevien kuvien ja vaatteiden hyödyntämisestä suunnittelussa toimii teatteriproduktio Vyöhyke, joka toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa (2019). Esimerkkinä olemassa olevien vaatteiden muokkaamisesta on Aalto-yliopiston ELOn opiskelijaproduktiona toteutettu lyhytelokuva Haikara (2019).
Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on päästä jakamaan tietoa olemassa olevien materiaalien hyödyntämisestä pukusuunnittelusta kiinnostuneille ja pukusuunnittelua tekeville henkilöille. Työ esittelee konkreettisia työvaiheita ja välineitä, joita esitellyissä teoksissa on käytetty. Samalla opinnäytetyö toimii kirjoittajansa omana tutkimusmatkana ymmärtää tapaansa lähestyä teosten puvustusten suunnittelua.