Nykyiset korkean tason ohjelmointiarkkitehtuurit kätkevät sisäänsä automaattisia ominaisuuksia, jotka helpottavat ohjelmoijan työtä.
Samat ominaisuudet myös asettavat odottamattomia suorituskykyvaatimuksia suoritusympäristölle.
Usein järjestelmän määrittelyvaiheessa nämä vaatimukset jäävät liian vähälle huomiolle tai ne unohdetaan kokonaan.
Joissain tapauksissa suorituskykyongelmia on huomattu vasta tuotantokäytössä.
Tässä työssä kartoitetaan kirjallisuudessa esitettyjä ratkaisuja järjestelmän suorituskyvyn hallitsemiseksi prosessitasolla sekä tarkastellaan J2EE-arkkitehtuurin suorituskykyyn vaikuttavia ominaispiirteitä.
Työssä esitetään Teknologian kehittämiskeskuksen eli Tekesin tarpeisiin soveltuva suorituskyvyn hallintaprosessi sekä tutkitaan käytännössä Tekesin Eval-sovelluksen suorituskykyä mittaamalla käyttäjän kokemaa vasteaikaa.
Vasteajan mittauksen yhteydessä sovellusta profiloidaan, jotta saadaan selville mahdolliset suorituskyvyn pullonkaulat.