Tutkimuksessa perehdytään pihakasvillisuuden korvauskäytäntöihin maantietoimituksissa.
Tarkemmin syvennytään rakennuspaikkojen hoitotasoltaan erilaisilla alueilla kasvavan kasvillisuuden korvauskäsittelyyn.
Tutkimusaiheen taustana oli maantietoimituksissa syntyneet erimielisyydet siitä, tuleeko myös hoidetun pihan-alueen reunoilla, reuna-alueilla, kasvava kasvillisuus korvata koristekasvillisuutena.
Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin selvittää, minkälaisiin ongelmiin pihakasvillisuuden korvaamisessa on törmätty.
Toiseksi tutkimuksessa luodaan kuva nykyisestä korvauskäytännöstä.
Kolmanneksi pohditaan kehystä hoitotasoltaan erilaisilla alueilla kasvavan pihakasvillisuuden korvauskäsittelyyn.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tehdään kirjallisuuden avulla teoreettinen tarkastelu lunastuslain mukaiseen korvausjärjestelmään ja pihakasvillisuuden korvaamisessa käytettyihin entisiin ja nykyisiin ohjeistuksiin.
Tutkimuksen toinen osa on empiirinen.
Suoritetussa toimitusanalyysissa tutkittiin Uudenmaan ja Turun tiepiirien alueelta valittujen maantie- ja yleistietoimitusten korvauskäsittelyä pihakasvillisuuden osalta.
Analyysin avulla pyrittiin ensisijaisesti luomaan kuva, miten piha- ja reuna-alueiden kasvillisuus on korvauskäytännössä erotettu toisistaan.
Toimitusanalyysin lisäksi suoritetussa haastattelututkimuksessa selvitettiin eri asiantuntijoiden mielipiteitä ensinnäkin siitä, miten suurena ongelmana pihakasvillisuuskorvauksiin liittyviä kysymyksiä on käytännössä pidetty.
Lisäksi haastatteluissa kysyttiin asiantuntijoiden omia käytäntöjä po. ongelmiin liittyen.
Tutkimuksessa osoittautui, että pihakasvillisuuden korvauskäytännöissä reuna-alueiden osalta on vaihtelua tapaus- ja toimitusmieskohtaisesti.
Varsinkin hoidetun piha-alueen ja reuna-alueen välinen rajanveto on tutkimuksen perusteella kirjavaa.
Tutkimustulosten perusteella tutkimuksessa voidaan myös esittää pihakasvillisuuden korvaamisen kehyksenä malli.
Mallin mukaan luonnonvaraisen alueen kasvillisuus tulisi sisällyttää maapohjan arvoon.
Sitä vastoin reuna-aluekasvillisuus voitaisiin arvioida koristekasvillisuutena, mutta selkeästi pienemmillä kasvupaikka- ja kuntokertoimen arvoilla kuin saman rakennuspaikan hoidetun piha-alueen kasvillisuus.
Submit a publication
Browse
Statistics